Olen tehnyt uuden löydön lastenvaaterintamalla: nuori islantilainen luomumerkki Mói kolahti kovaa kun Huuto.netistä vahingossa löysin yhden pitkähihaisen lintupaidan. Sitten oli pakko tilata samaa kuosia housut ja hamstrata vielä käytettynä harmaa ja valkoinen hihatonkin.
Olen aina ollut varislintujen perään, ja siivekkäät kiinnostavat Harakanpoikaakin. Hänellä toisin on ristiriitainen suhde variksiin sen jälkeen kun ne ovat ruvenneet seikkailemaan vilkkaalla mielikuvituksella varustetun lapsen painajaisunissa. Niinpä tämä varispaitakin meni hänellä läpi kun sovittiin että ne ovat "sepelkyyhkyjä".
Niin, tällä 3,5 veellä linnut eivät ole ikinä vain "puluja", "joutsenia" saati "lintuja". Ne ovat sepelkyyhkyjä, kyhmyjoutsenia, harmaalokkeja ja haarapääskyjä. Aamukahvi meinasi kerran mennä väärään kurkkuun kun silloin kaksivuotias poika tuli sateisen mökkireissun jälkeen kysymään "Äiti, mitä kapustarinta sanoo?" Oli vähän luettu mummin kanssa lintukirjaa. Mamilla meni guuglailuksi.
Väriskaalani on palannut taas mustaan, mustavalkoiseen ja harmaaseen myös lapsen garderoobissa (omastani nämä eivät ole koskaan lähteneetkään). Tulee mieleen lapsen vauva-aika. Silmä on väsynyt väreihin ja kuvioihin. Sen sijaan olen hurahtanut muotoihin. Erityisesti baggy pantseja rakastan, tykkään alhaalta kapeista housuista tällä puutarhatontulla. Tyyppi itse tykkää kun on taskut johon piilottaa aarrekiviä. Nämä baggyt ovat Blingon Saskiat, ja ne ovat olleet tosi laadukkaat ja hyvät arkihousut koko talven. Pitäneet pintansa mainiosti. Väri on antrasiitti eli mustanharmaa.
Hämähäkkimies-tennarit putkahtivat esiin kaapin kätköistä jonne ne hillottiin jonkun kaksi vuotta sitten tulleen huutispaketin antimista. Ne ovat enempi mallia spiderman-identiteetillä varustettu jäbä tykkää, äiti ei ehkä olisi just näitä itse valinnut.
Kaunista viikon alkua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti