Vuosi on lopuillaan, ja ajattelin kertoa vähän kuulumisia ja havaintojani kunto- ja ruokavalioremonttini tiimoilta.
Ensin pitää sanoa, että homma ei ole edennyt aivan yhtä tehokkaasti kuin olisin toivonut, mutta ihan tuloksetta en ole silti jäänyt.
Aloitin työmatkapyöräilyn vajaa 14 km suuntaansa pari kertaa viikossa kesälomien jälkeen, ja totisesti hurahdin. Liikunta jolle aijemmin tuntui olevan vaikea löytää aikaa, sujahti arkeen kuin huomaamatta. Mikä parasta, pyöräily mäkisessä maastossa on niin tehokasta, että 3,5 tuntia viikossa alkoi aika nopeasti kohottaa kuntoa, ja homma alkoi sujua kevyemmin jo viikon jälkeen. Vielä kun kaveri huolsi pyöräni ja vaihtoi luistavammat laakerit, matka-aika lyheni tunnista 50 minuuttiin. Työpaikalle päästyäni olin pirteä kuin peipponen ja täynnä ihan uudenlaista energiaa. Syksyllä sain nastarenkaat, joten matka jatkui pitkälle marraskuulle, maltoin lopettaa vasta kun saimme paksut kinokset tänne Helsinkiinkin. Nyt on tarkoitus ruveta hiihtämään, heti kun nuhanenä paranee.
Huomasin yllätyksekseni, että raskaudesta jäänyt vatsakellukka alkoi vihdoin kahden vuoden jälkeen kuroutua pikavauhtia sisään. Minulle oli jäänyt iso rako lihasten väliin, ja lähemmäs kymmenen uteliasta on kuluneina parina synnytyksen jälkeisenä vuotena tiedustellut olenko uudestaan raskaana. Nyt ei ole taputtelijoita näkynyt, vaikka en vielä pyykkilautaa omistakaan, hih. Pyöräily onkin siis parasta mahdollista keskivartalojumppaa, vaikka sen voisi kuvitella ensisijaisesti treenaavan peppua ja reisiä!
Kiloja on valitettavasti pudonnut vain muutama, mutta se on silti ihan hyvä kun suunta on ollut viimeiset kolme vuotta lähinnä nousujohteinen. Mitoista on kadonnut suhteessa enemmän.
Pyöräilyn lisäksi toinen olennainen muutos on ruokavalio. Olen edelleen karpannut maltillisesti, vaikka tiukan linjan ketokarppauskokeilua en halunnutkaan jatkaa paria viikkoa kauempaa. Koin että ei ole järkevää pitää yllä dieettiä joka ei tunnu itselle luontevalta, sillä haluan pysyviä muutoksia ruokavaliooni. Halusin palauttaa kasviksia ja maitotuotteita lautaselleni vaikka niissä onkin hiilareita. Ilman viljoja olen koittanut nyt elää, sillä huomasin että vuosikausia vaivannut vatsani rauhoittui kun taikaiskusta kun jätin leivät ja leivonnaiset pois! Minulle on tehty lukuisia negatiivisia keliakiatestejä, mutta luulen että syypää kuplintaan on joko leipään lisättävä ylenpalttinen gluteeni jolle voi olla yliherkkä ilman keliakiaakin, taikka liialliset kuidut. Kun lisäsin reippaasti rasvoja ja keskityin syömään kasviksia, lihaa, kalaa ja maitotuotteita, kauhea porina, turvottelu, pahoinvointi ja kipuilu on ollut tiessään. Vaikka minun pitäisi saada vähemmän kuituja kuin ennen, vatsani pelaa huomattavasti paremmin. Välillä kun olen kokeillut YHTÄ aamupalavoileipää, oireet ovat palanneet. Samaa pulputusta ja kouristavaa kipua aiheuttaa myös sokeri, ja viljan ja makean yhdistelmä on kaikkein pahin – vatsani paisuu silmissä.
Tänä jouluna ei siis syödä pipareita eikä joulutorttuja, mutta jos voin vihdoin välttää joka tapaninpäiväisen vatsakipukohtauksen, se on sen arvoista. Päätin pysytellä erossa myös kinkusta ja lanttulaatikosta, sillä nekin sulavat huonosti. Pikkuhiljaa kokeilemalla löytyy se itselle sopiva ruokavalio jonka kanssa ei tarvitse kärsiä. Harmittaa vain että joudun olemaan hiukan hankala toisten ruokapöydissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti